Railakkaasti pieleen ja muita ihania

Esittelen taas valmistuneita töitä ja alempana päivittelen neulomismaniaani.

Sain viimein valmiiksi tyttöni kesämekon muinaisesta Azorintuliaislangasta, joka on 100% maissia! Jännää! Ehkä maailman pehmeintä, mutta myös halkeilevinta lankaa. Melko puuvillamaista. Mekon ohje löytyy Ravelrysta, ja on minusta tosi sievä. Ohjeessa mekko tehdään taka- ja etukappale erikseen, ja ihan eri paksuisella langalla. Itse neuloin mekon kainaloihin asti pyörönä. Ja muutenkin, aikas leuhkana lähdin muokkailemaan mekkoa sitä mukaa kun ohjeessa tuli asioita eteen, enkä ollut alunperinkään lukenut ohjetta juuri puoliväliä pidemmälle ennen aloittamista, enkä lukenutkaan pidemmälle ennen työn etenemistä.
"Ai, mulla on tässä kyllä aika paljon vähemmän silmukoita.", "No en kyllä tee noin, kuulostaa ihan liian väärän kokoiselta.", "No minä muutan tuon, kyllä tästä ihan hyvä tulee.", "Ohoh, tässähän olisi jo pitänyt aloittaa toi, no en pura, teen sen nyt", "Ainahan voi purkaa (NOOT)".. Ja aika monta muuta lausetta tuohon tyyliin kuultiiin tämän projektin aikana. Puikkojakin vaihtelin kesken helman paremman kokoiseen, aika näkyvällä erolla..

Mekosta nyt sitten tuli ihan raisusti liian leveä ja vähän liian lyhyt. Mutta ihan melko käyttökelpoinen. Eniten jäi harmittamaan että pingotuksesta huolimatta alareuna tahtoo käpristyä ylös koko ajan tuohon ylempään langankiertokuviokerrokseen asti.

Ja millä keksisin jotain että saisin tytön pysymään paikoillaan niin, että mekkokin näkyisi. Pitää yrittää ulkona kuvata toisella kertaa. Tässä nyt näitä yrityksiä.

Pinkki ja ruskea yhdistyy minun töissä mielellään.

Yksivuotiaan kyykky ja ryhti. Voi rakkaus.

Tämä on melkein parasta mihin kuvaajana pystyin. Huomaa takana leikit.

Ystävä sai synttärilahjaksi huivin. Malli jälleen kerran Ravelrysta, ja varsinainen ilo neuloa. Valmistuikin viikossa. Lanka on keinokuituja suurimmaksi osaksi, mutta sisältää myös villaa. Sattumalta myös Azoreilta, Portugalista. Olen alkanut vain nirsoilla kun kerran pääsin kokeilemaan Madelinetoshin lankaa, niin tuntuu, että kaikki pitäisi saada tehdä siitä. Ei vain raaski! Haluan joskus ruokaakin.

Ensimmäinen picot edge -päättely. Mikä se on suomeksi?

Jonkinlainen kokonaiskuva.

Perhosia.

Sitten. Minulla pälkähti tuossa pari päivää sitten mieleen että tarvitsen villapaidan, joka on paksu ja sileää neulosta, maailman yksinkertaisin ja tavallisin. Ja sen pitää olla tyköistuva. Enkä ole Esteriänikään vielä yhtään kertaa ehtinyt käyttää. Ja muuten olen viime aikoina tutkiskellut ihan toisenlaisia ohjeita.
Minulla on tuolla odotellut useampi sata gramaa Novita Puron Luumupuuta, ja olen halunnut siitä jotain "isoa" itselle. Nyt sitten on sellainenkin tyköistuva sileäneule puikoilla, vaikka Pauliekin on kesken. Voe mahoton, sanon. Mistä se aina tulee se tarve ja pakotus neuloa juuri jotain tiettyä?

P.S. uusi ohje uusille kämmekkäillekin on jo mielessä, vielä tosin neulomatta ja kirjoittamatta.

Tilkkupeitto ja paketti

Ravelry

Hän osallistuu.

What happened? I can't manage to write before the photos. Well, here I present my eternity project.It has taken me forever to finish this blanket only because I hate sewing and weaving the ends. As you see from the pictures of the girl, it has been a long while from the start to finishing line.

En saa kirjoitettua kuvien yläpuolelle, tyhmää. Toivottavasti saan korjattua joskus. Tässä kuitenkin ikuisuusprojektini. Kyllä minua kadutti työn aloittaminen kun tajusin miten hidasta on virkata nuo neliöt yhteen. Ja vielä enemmän potutti päätteleminen! Vieläkin on se kesken, vaikka peittoa on jo yksi talvi käytetty vaunuissa ja sisällä pinnasängyn päiväpeittona. Ja kuten vauvan koosta näkyy, on aikaa vierähtänyt siitä kun peitto on aloitettu. Ei sillä ettenkö olisi ehtinyt, on vain ollut niin paljon kaikkea muuta mukavaa tekemistä, mikä on ollut pakko tehdä. Saa olla viimeinen työ vähään aikaan missä on näin paljon päättelemistä. Vaikka täytyy kyllä myöntää, että tykkään peitosta, joten olen tosi iloinen että sain sen tehtyä.

Tässä vielä vaatimaton synttärilahjapakettiaskartelu.
One more thing, I wrapped my sister's birthday present in newspaper, and made the ribbon of the same material.

Quick, before they die!

Tässä jokunen pikaotos pihan tämänhetkisestä tilasta. Toivotaan että tilanne on nätimpi pitemmällä kesää. Ei todellakaan tänä keväänä ole ollut energiaa siemenestä kasvattaa kukkia, vaikka niinkin olen menestyksellä tehnyt. Ai, onhan minulla muutamia siemeniä tuolla; maloppia, kelloköynnöstä ja tuoksuhernettä (myöhässä laitettuna, nousisipa!) Eräänäkin kesänä minulla oli ihania pikkuisia Petunioita parvekkeella. Voivat hyvin koko kesän. Viime kesänä kaikki meni pieleen, saanen syyttää synnytys- ja imetyshuuruja. Katsotaan miten tänä vuonna käy. Tosin tuo yksivuotias on aika rakastunut näihin minun taimiin. Josko ne pysyisivät ehjänä ja pikku silppurini oppisi pitämään näppinsä kurissa.

Here are some quick shots of my summer flowers and plants. I hope the 'garden' will look a lot prettier later in the summer. Still got some seeds to plant and flowers to move to different pots. And more flowers waiting in the local market... :)

Unfortunately my 1-year-old daughter is very intrested in destroying the plants. We'll see whether they survive the summer or not.

Äitin kasvattama samettikukka

kerrottu riippapetunia

kerrottu riippapetunia

värivalinta oli minulle yllätys, mutta kotona siitä tulikin suosikkini

perennapenkissä nousee neilikkaa, maariankelloa ja sormustinkukkaa

Tunkeilija naapurista. Kävi rouva seinän takaa kysymässä haittaako, lupasi tulla kitkemään pois jos. Ei tarvinnut tulla.

Kaikki kesken.

Rumat puut/Blossom dress in ugly tree 'embroidery'

Hei!

Sain valmista aikaan. Huomenna mennään nimijuhliin, tuliaisena tämä mekko.
I finished a teeny tiny baby dress. A gift for a newborn who gets her name tomorrow.

Blossom -mekon ohje / Blossom dress

Lanka on Catanian puuvillalankaa, josta niiiin tykkään, ei halkeile yhtään, aivan ilo neuloa.
I love the cotton yarn by Catania. It's a joy to knit, it never split. And the colours!

The pattern is well written. I'm not sure if it's me or are there some mistakes in stitch count every now and there, in the decrease sections, but they were manageable. Or at least I guess I figured them out corrctly. I'm pleased with the outcome and that's what matters.

Hyvä ohje on. En ole varma oliko omassa ymmärryksessä vikaa, mutta ohjeen silmukkamäärät saattoivat heittää siellä sun täällä, erityisesti kavennusten kohdalla. Pärjäsin kuitenkin, ja järkeilin kuitenkin aika mukavan lopputuloksen.

I've never done any embroidery. I tried to google how to do it and watched a video or three. I decided to go with my instinct and sort of crocheted the ugly tree shapes to the hem. At first I crocheted the shapes from the front side. I thought that it looked too bulky, and just by accident happened to see the other side of the work, and hey! That ws exactly how I wanted my stitches to look like. The yarn should have been a little darker brown to match the ribbon better, and to be more visible from the purple knitting, but that's what I had in stash and it had to be it. It's Novita's Tennessee. Very splitty.
To prevent cuteness overload I decided to go with uglyish tree doodles.

En ole koskaan aiemmin kirjonut mitään (lieneekö se edes kirjomista, en tiiä!) Googlailin, opiskelin videoita. Lopulta päädyin tekemään jotain jotenkin. Kuten aika monesti. Virkkasin Novitan Tennesseellä (kauhean halkeavaista, en jaksaisi purkaa ja tehdä uudelleen mitään tämän isompaa työtä, yh.), neuleen etupuolelta, mutta lopputulos oli liian paksua minun makuuni. Onnekseni satuin vilkaisemaan työn taakse, ja tajusin että se puoli näyttää juuri siltä mitä tavoittelin. Purin puolitoista puuta ja tein uusiksi, työn takaa käsin.
Ettei ihan liian söpöstelyksi menisi, "kirjoin" tuommoisia puun rumiluksia. Tykkään.

Project in Ravelry

P.S. I've let my dear Paulie to rest too long. My gauge has changed like three times while knitting it. I'm still hoping for the best. Still 1.5 sleeves to go, and buttons to choose and sew on.

J.K. Paulie on ollut työn alla jo liian kauan. Tiheys ja käsiala vaihtelee kuin kesäkuun sää. Toinen kohta on vinksin ja toinen vonksin. Äh. Puserran kuitenkin eteenpäin, ja toivon parasta. 1,5 hihaa tekemättä, napit valitsematta ja ompelematta. Lanka on edelleen ihanaa ja ohje älyttömän hyvin kirjoitettu.