Muinaisia valmistuneita

Seuraa kuvallinen päivitys viimeaikaisista valmistuneista. Aika vähän on sanottavaa näistä, joten muutamat saatesanat ja kuvat riittänee.
Työt loppuivat tähän pääsiäislomaan, niin kyllähän sitä nyt taas ehtii bloggaamaan ja varmaan jopa neulomaan.

Isänpäivälahja: Hurricane hat kierrepipo 7-veljestä. Näkyy olleen käytössä, hyvä niin.
Kännykkäkuvia ropsaistiin matkalla pyykinpesukoneostoksille.

Sisko sai aikoinaan Paju -villapaidan, ja lankaa tuli ostettua aika reilusti. Tämänkin Leaflet -villatakin jälkeen jäi vielä lankaa ainakin lapasiin. Katsotaan koska ne sitten tehdään..

Lisää kuvia Ravelryssa

Ja sitten lapsen Pomppu.
Sitä ei sitten ollutkaan, yllättäen niin helppo kuvata. Neulominen oli kyllä ihanaa ja mukavaa ja ohje mainio. Minä neulon semmoista jättitylsää, että sain aikaan ohjeen tiheyden 7-veljeksellä ja 4mm:n puikoilla. Joku toinen olisi käyttänyt malliin varmaan Isoveljeä.

 Tylsät napit, mutta valmiiksi piti saada eikä millään jaksanut nappikauppaan.

 Taskut lipsahtivat vähän toinen sinne ja toinen tonne, mutta on ne silti sievät. Lanka on 7-veljen petroolin sininen. Yhtä vaikea kuvattava kuin tämä 2-vuotiaskin.

Pikaposti vanhoista valmistuneista

Perusperusperuskauluri/tuubihuivi. Lankana ja valikoimista poistunut Tempo ja aika paksut puikot. Ohje on Ravelrysta löytynyt GAP-tastic cowl, ja se on simppelein mitä voi olla. Loin silmukoita aika paljon ja neuloin pyörönä helmineuletta aika kauan ja sitten päättelin langat. On lämmin ja pehmoinen ja on tullut käytettyä.

Ja pipo on, kuulkas pojat, anopin neuloma.

Kuvia piposta jonka kaltaisia on joka paikassa, mutta tämä on kuitenkin oma malli. Ei ole yhtään myssykkä, vaan "pään kokoinen" pipo. Voisin vaikka kirjoittaa ohjeen joskus ylös.

Rästiin jää vieläkin kuvattuja ja kuvaamattomia valmistuneita töitä. Palaamme asiaan.

Minä sitten sydän Pomme de Pin cardigan

Neulon minä, tässä kuvamateriaalia asian ääreltä.
Ostin itselleni joululahjaksi kyseisen villatakin ohjeen, ja olen siitä asti kärvistellyt mieliteoissani kun olisin halunnut jo aloittaa! Sain päätettyä täydellisen langankin: Rowanin felted tweed dk, mutta sitä piti käydä ostamassa vähän lisää ja näkyi olevan pitkissä kantimissa kauppaan pääsy. Rankkaa tuo töissä käyminen ja lapsen hoidossa pitäminen, ei meinaa ehtiä muuta enää iltapäivisin.

Kuvassa näkyy myös toinen joululahja, tiedostavalta mieheltäni, Novitan myymänä pyöröpuikkosetin kaapeli, johon on kytketty KnitPron ihanat 3,5mm:n puikot. Langat ja puikot Titityystä.

Kurjaa vain oli se, että Novitan kaapelipaketissa oli yksi mikä ei toiminut. Kierteet oli jotenkin huonot, en saa puikkoja kierrettyä pohjaan asti. Mailailin asiasta Novitalle, mutta ei ne ole vielä ehtineet vastaamaan...

Mallista. Tiheys täsmää, kerrankin, täydellisesti! Pitsimallikerran opin ulkoa ennen ensimmäisen kerroksen puolta väliä, ja mallikerta kumminkin on 12 kerrosta. Tulee nättiä ja on helpon lisäksi kivaa neulottavaa. Tuedättekö, kun joskus haluaisi jonkinnäköisen neuleen, mutta ei sitten tykkääkään sen neulomisesta. Miulla on melkein kilo Nallea sen takia jemmassa kun jäi semmoinen pitsitunika/mekko tekemättä epämieluisan pitsineuleen takia. Oli nättiä, mutta ei huvittanut. Olen siis ehkä joku outo, mutta minusta on ihanaa tehdä noita keskitettyjä kaksoiskavennuksia. Ihan on siis tv-neule, mutta ei mitään ainaoikeaa tai muuta tylsää neulottavaa.

Langasta. Miten pehmeää ja nättiä ja ihanaa!! Tumman violetin harmaa ei ole liian tweed, mutta sopivan vanhanaikaisen näköinen, että istuu just hyvin tähän neulemalliin.

Valmiinakin olisi, kuvausta vaille, iso (teini)kauluri minulle, superihana ja tyylikäs Pomppu lapselle ja vieläkin ainakin se isänpäiväpipo. Tuon kohta kaiken vaan tähän webbikameran äärelle kun olen näin laiska ja saamaton.

Neuleliivi kummitädille ja se uusi vanha pipo

Minun piti mennä nukkumaan mutta jäin tuusaamaan tänne jotain kuvia. Samapa tuo on kirjata niistä nyt ylös jotain samaan vauhtiin.

Tässä Novitan ohjeen mukainen palmikkoliivi. Ohje oli 7 veljestä -langalle, mutta käytin Nallea. Eikä tarvinnut edes hirveästi laskea silmukoita, sain seurattua sopivaa kokoa. Työ tilaustyö kummitädilleni, kuvat otti poikansa.

Minusta tästä tuli ihan kiva. En ihan tiedä onko reunimmaiset napinlävet íhan siinä missä haluaisin. Mutta toivottavasti tulee vilukissalla käyttöön.

Ravelryssa

Ja se lapsen pipo. Tässä se on uutena ja viime talvena ja tytöllä ikää vajaa vuosi.

Ja tässä miltä se näytti tänä syksynä ennen virkattua reunusta ja solmimisnauhoja. Jotka siis alunperinkin ohjeessa oli. Ja alunperin ohje oli (dropsin ilmaisia) tooosi paljon ohuemmalle langalle. Mutta, matikkani tällä kertaa pelasi ja piposta tuli oikean kokoinen.

Ja vielä muutama kuva "koon kasvatuksen" jälkeen. En taaskaan osannut valita yhtä:

Tämä meillä on ollut käytössä käytännössä koko talven, kypärämyssyn kanssa tosin.

Pukinkontista paljastuneita jalkajuttuja

Heh, seuraa raportti muutamasta valmistuneesta.
Jaoin sinne sun tänne sitä sun tätä neulottua.(Vaikka yllättävän vähän oikeastaan.) Tässä eri ihmisten ottamia kuvia milloin mistäkin.

 Lapselleni uudet villasukat, ei tosin pukinkontin kautta, vaan nopsana lomapuhteena. Ensimmäiset mitä tein, kun perintösukkia serkuilta on tähän mennessä tupsahdellut tasaiseen tahtiin. 7 Veljestä, 3,5mm puikot, varren pitsi samahkoa kuin tässä Intuitive -myssyssäni. On erittäin edukseen pienen pohkeen ympärillä.

Kai-Meit äidilleni. Kuvan otti äiti itse. Shoppel Wollen Zauberball vai mikä se nyt on se lanka. 2,5mm puikot. Ensin piti ihan miettiä tuo pitsikuvio, mutta opin sen! Kiva ja helppo tehdä kun vaan hoksaa. Vähän ne kiertää eri kohdista mutta kiertäköön, oli se sen verran vaiva saada toimimaan näinkin hyvin.

 Myyjäisten jämäparisäärystimet, bonuslahja siskolle joka toivoi sääärystimiä. Lanka on Novitan Kelo ja puikot taisivat olla 7mm.

Ja alla toivesäärystimet, ihanan pehmeää Malabrigon Merino Worstedia. Sopii vilukissalle sänkyyn paljasta ihoa vasten. <3 Puikot vain 4,5mm. Pitsikuvio ei pääse oksennuksen kirjavassa langassa oikeuksiinsa mutta oli niin kiva neuloa että annoin mennä. Sisko muuten otti kuvat näihin ja yllä näkyviin itse. Olisitte nähneet sen kuvien kirjon ja vaivan minkä hän oli itseperustamansa muotikuvatoimistonsa kanssa nähnyt! Nyt tosin tulin katsoneeksi että molemmat säärystimet taitaa olla jalassa ylösalaisin, mutta saahan niitä käyttää miten itselle on mieluisimmat. ;)

Anteeksi, sisko, ja mysteeri-Varjo

Olen ollut niin teatterikiireissä, että hyvä että olen ehtinyt neuloa, saati kuvata töitä, tai kirjoitettua niistä mitään ylös. En ole ihan varma teenkö elämäni roolia Huoneteatterilla (ehkä juuri teen?!), mutta aika mieletöntä on ollut.

Osallistuin Titityyn ja Veera Välimäen mysteerihuiviklubiin johon sai itse valita värit Madelinetoshin merino lighteista, joihin olen aivan rakastunut. Huivi on tehty täysin ohjetta seuraten. Ravelryssa keskustelua herättänyt erilainen muoto ihastuttaa ainakin minua, vaikka käytänkin sitä enimmäkseen perinteisenä kaulahuivina. Aviomiehen kanssa meillä oli harvinainen viisiminuuttinen samassa paikassa päivänvalon aikaan, niin roiskaistiin muutama kuva. Ei ollut peiliä, en ehtinyt tajuta miten huivi on, melkein joka kuvassa se minusta on huonosti, mutta onpahan todistusaineistoa huivin olemassaolosta.

Joo, ja sitten. Ikuisen hirveät Cookie A:n suunnittelemat Devon -sukat. Malli on ihan kiva, jos saa aikaan annetun tiheyden. Jos ei, ja soheltaa ja säveltää mitä sattuu sitä mukaa kun sattuu väärin etenemään, langalla (Drops Delight, 2mm puikoilla) jota ei voi purkaa ilman että mielenterveys menee, tai lanka ainakin, niin tulos ei ole hyvä. Siihen kun lisää sen, että neuloo tarpeeksi pitkällä väliajalla ilman että on tehnyt muistiinpanoja ensimmäisestä sukasta, niin siinä on! Kaksi ihan eriparista sukkaa, ties millaisella pitsikaavion seurannalla ja ongelmanratkaisulla. No, ne menee ainakin minun jalkaani, ehkä myös siskon. Josko ne myös pysyisivät jalassa. Ymmärrän, sisko hyvä, jos et tulekaan näitä kaunokaisia noutamaan.

15-vuotiaat villasukat

Koko ajan on uutta tekeillä, mutta ajattelin tänään esitellä kalleimman neuleaarteeni.

Nämä sukat minä tein ala-asteen kuudennella luokalla. En ikinä oikein pärjännyt ompeluasioissa, mutta neulontatunneilla en koskaan joutunut menemään opettajan apujonoon, jossa koko muu luokka vietti suurimman osan käsityötunnista. Nämä sukat on ihan erilaiset mitä alunperin yritin tehdä, mutta ihanat! Olen paikannut - rumasti, niitä monta kertaa ja monella värillä, enkä oikein raaski enää käyttää, kun ne ovat niin ohueksi hiutuneet. Joskus korkeintaan sisällä, jos en kävele paljon.

Tarkoitukseni tuolloin oli tehdä kapearaitaiset sukat, kuten varsi onkin aloitettu, mutta jotenkin en osannut laskea kerroksia, enkä ollut koskaan varma lasketaanko nekin silmukat, jotka jo ovat puikoilla, ja raidat jotenkin vain levenivät ja levenivät. Mutta minusta ne ovatkin juuri näin paljon hienommat! Värit valittiin samoiksi parhaan kaverini Kaisan kanssa. Kaisan sukat olivat tasaisen kapearaitaiset.

Huom. Koko ei epäonnistunut tuolloin, ne oli oikein sopivat. Ja ovat vieläkin, jalka kun näyttää jääneen siihen kokoon mikä se oli 12-vuotiaana.

She won't wear it.

Mukailin Ravelrysta löytämääni aikuisten ainaoikein-neuletakkia, tein siitä lapselle sopivan, ja kaulusta, hihansuita ja helmaa lukuunottamatta sileää neulosta. Puuvillalanka oli jotenkin raskas neuloa, mutta lopputulos kyllä miellyttää. Mitä nyt tyttö, joka ei ole koskaan kieltäytynyt tai kiukutellut mistään vaatteesta koskaan, ei nyt meinaa suostua pitämään tätä neuletakkia. Olen saanut sen nyt pari kertaa huijattua päälle ulos lähtiessä, mutta heti sisällä alkaa vimmainen nappien repiminen niin, että ei takki varmaan kauan ehjänä säily. Vaihdoin hihoihin pienemmät puikot, ja hihoista tuli paljon nätimmät, tasaisemmat. Vähän harmittaa etten tehnyt koko työtä noilla puolta milliä pienemmillä puikoilla. Ja niin, en halunnut, että takin reunat käpertyvät sisään, kun napit tosiaan on vain tuossa ylälaidassa, niin viksuna päätin virkata reunaan, ja samalla tehdä napinlävet. Ei kannattaisi virkata jos ei ole kokemusta. Reuna on nyt vähän syrttyinen ja aaltoileva, tein kaiketi liian monia silmukoita liian lähekkäin. Jaa. En tiiä.

Ravelryyn.

Ihana kärhöni kukkii sittenkin, ja runsaasti vielä!

Aika siisti kainalo.

Naapurin kukkia.

Tästä huomaa sen sotkuisen reunan, etenkin katsojan vasemmalla.

No tiskirätti. Dishcloth in hemp.

Teen vielä monta lisää. Toimii juuri niin hyvin kuin moni muu lupaa.
Will do many more. Works as well as other people promise it would.

The photo is bad but you can see from it that the bottom is different than the rest of the dishcloth. I did it over and over again, always changing the pattern to and back. I did it so many times that the yarn got softer from the beginning part already. But hey, it's a dischcloth. It's as pretty as it is needed. Next time I'll do a cat, though. ;)

Yarn: Hemp for Knitting Allhemp6.

Kauluri / Cowl

Piti saada jotain pitsiä puikoille, ja löysinkin aivan todella kauniin mallin, tietenkin Ravelrysta: Constanze.
Kuvat eivät tee oikeutta, mutta saanpa mainostaa kivaa mallia, olen aivan kerrassaan ihastunut. Melkein taas toivoo syksyä. Onneksi on puikoilla myös bambua itselle ja puuvillaa tyttärelle. Saa nähdä mihin vuodenaikaan ne valmistuvat. Ja villasukat siskolle ja ja.. neulomisinto on säilynyt ennätyskovana jo melkein vuoden.

I had to get a lace project on my needles. I'm so glad I found the Constanze (link above in the Finnish section) from Ravelry. It is gorgeous! Before cast on I thought I don't like the middle cable, but soon I realised it's my favourite part of the pattern. And the leaves are great too! Almost waiting for fall.. Luckily I've got bamboo and cotton on my needles as well.

Mismatch of buttons.

This shot and the one below are taken by me, aiming with the help of the reflection in the oven window.

Yarn looks a lot heavier than it is (Fingering weight Madelinetosh Merino Light.) Leftovers from my Paulie.

Sileä "istuva" villapaita / 'no ease' Sweater in Stockinette

No ainakin väri on ihana. En arvaa kastella paitaa ja viimeistellä sitä, ettei se kasva ihan liian isoksi, tavoittena kun kuitenkin oli sellainen vartalonmyötäisempi. Nyt se on aika sopiva, onneksi. Ehkä näin paksulla langalla (Novita Puro, puikot 5mm) ei tämän istuvampaa saa?  Muutin mallia vain sen verran, että neuloin pyörönä kainaloihin, kuten hihatkin. Ja hieman lyhyempänä, lehdessä sanoivat tunikaksi.

Ja nuo hihat. Vaikka kovasti yritin, en saanut liitettyä hihoja paikoilleen nätisti. Toisen sentään jaksoin ommella kaksi kertaa paikoilleen. Näistä kuvista kyllä näkee miksi suosin ohjeita, joissa ei ole yhtään saumoja ommeltavaksi. Seuraavana haaveissa siintääkin huivi ja kauluri jos toinenkin. Pitsiunelmat kolkuttelevat kovasti ovelle, sileää ja ainaoikeaa kun nyt on tullut tusattua.

I do love the colours, but not much anything else. It was supposed to be very well fitting, if not even with negative ease. At least in my visions it was. Maybe it's the yarn (bulky Novita Puro, 5.0mm needles). No matter how hard I tried, I couldn't force the sleeves fit better in the armhole. I hate them, but I'll leave them. I know I will wear it anyway. At home at least. I suck at sewing seams, won't do them for a while now. I'm already dreaming of knitting shawls and cowls, preferably of lace, since I've knitted a lot of stockinette and garter stitch recently, as you'll see in the near future when I'll post pics of my cardigan for the small one. And the already finished Paulie..

Malli Novitan lehdestä vuodelta missä oli ekat Puro -ohjeet.

"Teinimitoitus", tämä tehtiin koossa xs.

Yuck.

Kuvaaja löysi itseään enemmän kiinnostavia kohteita. / Photographer found something more interesting to shoot than his wife in her sweater.

Ja sitten niitä tuli vielä toinenkin. / Anoter one flew in.